20. marraskuuta 2016

Déjà vu, sanoi murmeli

Laatulankaa on kiloittain kotona käden ulottuvilla. Valikoituja neulemalleja ja toteutusta vaille valmiita suunnitelmia kuhisee pöydän kulmilla ja kulmain takana. Ja sitten tää tekee pelkkää seiskapeikkoperussukkaa.

Koska Perus ei vaadi kuin ryhtymisen, sitä voi suoltaa siinä sivussa ja sukkaparin saa valmiiksi erittäin kohtuullisessa ajassa. Tekee hyvää saada jotain valmiiksi. Että teinpä taas parit raitasukat. Seiskapeikkovarannot vajuivat 2 x 110 grammaa. Ei näy missään. Käyttöön nämä päätyvät, ei siinä mitään, mutta silti.

Malli: perus, koot jotain 38-39-40, varsi 3o, 1n -joustinta
Lanka: Novita 7 Veljestä, 75 % villa, 25 % polyamidi, 150 g = 300 m, puikkosuositus sukkiin 3,5, konepesu 40 C
Puikot: Knit Pro kantikkaat 3,5
Menekki: n. 110 g/ pari
Valmis: 11/2016
Fiilis: vikaa, vikaa, vikaa, vikaa, vikaa...

5. marraskuuta 2016

Suutarin lapsi Peikkovuorella


Lokakuu meni vuorikiipeilyn merkeissä. Etappeja kertyi 6, joista yksi unohtui kuvasta. Se on joulu, joka ajaa ihmisen tämmöiseen, ja YLE Areena, joka tarjoaa esim. kattavan valikoiman Sorjosia. Sopii syyttää myös Minimanin "3 peikkoa kympillä" -tarjousta. Tulee mieleen pari muutakin epäiltyä.

Melko usein ulos lähtiessä hämmästelen, miten on mahdollista, ettei sukkalaatikossani ole vieläkään niitä Fabelista tai Stepistä neulottuja mustia perussukkia. Olenko minä joku suutarin lapsi?


Malli: perus, koot 40-44, varsi 3o, 1n -joustinta
Lanka: Novita 7 Veljestä, 75 % villa, 25 % polyamidi, 150 g = 300 m, puikkosuositus sukkiin 3,5, konepesu 40 C
Puikot: Knit Pro kantikkaat 3,5
Menekki: n. 120 g/ pari
Valmis: 10/2016
Fiilis: Brööhb. Örg!

3. marraskuuta 2016

Tavalliseen tapaan ja tarpeeseen


Tarvitsin huivin - en oppimistehtävää, värisommitteluhaastetta tai mielenkiintoa ylläpitäviä teknisiä yksityiskohtia. Matala pitkä kolmio on kaulahuivina mukavampi kuin suorakaide, joten sille aloin. Koekappaleen väri ei viehättänyt. Tarrasin siniseen.

Arvelin, ettei 100 g Austermannia riitä kyllin suureen liinaan, joten raidoitin randomilla Dropsin Alpacalla, jota jäi tähteeksi keväällä valmistuneesta luottopuserosta. Tästä tuli luottohuivi. Kuvasta saattaa nähdä, että käytetty on. Kuvan utuisuus ei johdu pelkästään tuulen vireestä ja rajoitetusta syvyysterävyydestä. Kiitän kumminkin lankojen laatua. Neule on kaulalla riittävän pehmeä ja kestänyt kulutusta paremmin kuin muuan ns. luksuslangasta tekemäni huivi. Sanon rumasti: merino-silkit on yliarvostettuja.

Henkilökohtaisessa matkaneulekategoriassa malli sijoittuu top kahteen Seiskapeikkosukan rinnalle. Ja koska melkein mikä tahansa lanka on miellyttävämää neuloa kuin 7v, huivi sijoittuu kärkeen.

Huivin kumpikin puoli näyttää mukavalta.
Lanka: Austermann Step, 75% villa + 25 % polyamidi, 100 g = 420 m, puikkosuositus 2,5 - 3, tiheys 30 x 42, hienopesu 40 C, väri 0287.
Raitalanka:  Drops Alpaca, 100% alpakka, 50 g = 167 m, puikkosuositus 2,5 - 3,5, tiheys 23s x 30 krs, käsinpesu max 30 C, tasokuivaus, väri sininen mix 6360
Puikot: joku pyörö, ehkä 3,5
Menekki: 115 g
Valmis: Elokuussa. Ehkä.