28. maaliskuuta 2017

Sekä alkeellista että ankeaa

Mikään ei etene, saati valmistu, hyvä jos joskus huvittaa. Yhden Seiskapeikkokerän neuloin ainakin viidentoista metrin mittaiseksi neljän silmukan i-cord -pötkyläksi vieläpä tositarkoituksella. Paikallinen neulontaporukka Kipakat väkertää kesäksi Jyväskylän kävelykadun alkuun Suomen käsityön museon kulmille neulegraffitin, jonka osaksi suikero toivottavasti upotetaan. Mitään kokonaissuunnitelmaa neulehärpäkkeeseen ei tiettävästi ole. En halua ajatella, mitä nirunarulla teen, jos se ei sovikaan kukkivien puiden teemaan.

Yhdet isot seiskapeikkosukat tein hätäpäissäni matkaneuleena, kun aineksia kummempaan ei lähdön hötäkässä osunut käsiin. Että on ankeaa.

Kohtalon voima pusertaa polyamidikarvaista silmukkakasaa.
Keskeneräisten kasassa on yksi pusero, sukat, säärystimet ja kirjoneulelapaset. Vaan kun ei.

Lanka: Novita 7 Veljestä, 75 % villa, 25 % polyamidi, 150 g = 300 m, puikkosuositus sukkiin 3,5, konepesu 40 C
Puikot: Knit Pro kantikkaat 3,5
Menekki: sukat 140 g, i-cord -luikero 150 g
Valmis: 2-3/ 2017
Fiilis: ankeuden multihuipentuma

4 kommenttia:

  1. Hieno naru ja sukissa mukavat värit. Täällä ihan samoissa fiiliksissä, sillä erotuksella etten edes blogiin saa aikaiseksi siitä kirjoittaa... Mistähän saisi vähän lisävirtaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mennään istuskelemaan auringonläikkään ja hengitellään hiljakseen. Kyllä se siitä.

      Poista
  2. Mä tykkään noista sukista kovasti! Harmaa on aina hyvä ja iloiset väriraidat piristää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värit on minustakin kivat, mutta Seiskapeikko ei ilahduta enää ensinkään. Taidan laittaa varaston loput myyntiin, niin loppuu se kummittelu!

      Poista