Pyökkikasvien heimoa

Siristä vähän silmiäsi näkökenttää ripsillä sumentaen, ja saat terveiset renessanssiajan Italiasta.

Nyt se sitten tapahtui. Tein pitsineulepipon. Vieläpä kaksinkertaisella langalla. Joista toinen on mohairvoittoista hattaraa. Kohta varmaan värjään tukan violetiksi. Otan tanakan papiljottikampauksen. Tai kyllästän garderoobin puuterisin röyhelöin ja rusetein. Alan ehkä maalaisromanttiseksi.

Malli on TitiTyyn julkaisema Kastanjat-myssy. Jalokastanja on pyökkikasvien heimoon kuuluva puu. Siitä aasinsilta otsikkoon. Neuloin ohjeen mukaan, jota hieman jalostin. Mohairilla maustettu myssy on ilmeeltään aivan erilainen kuin ohjeen tweedlangasta tehty. Ohjeeseen sitoutuen piposta tulee kuulemma tiukahko. Minun versiossani on kasvunvaraa.

Jos minulta kysytään, yksi kuva per blogipäivitys yleensä riittää. Kaksi on monta ja enempi suoranaista kuvasaastetta, paitsi jos esitellään yksityiskohtia tai tekniikkaan liittyviä jippoja. Mutta koska P on niin kuvauksellinen, hylkään periaatteeni ja julkaisen peräti kolme itse neuleen kannalta täysin epäinformatiivista kuvaa. Kirjoitustyyliä en vaihda, vaikka näiden kuvien seuraksi sopisi paremmin jokin seesteinen henkäily. Onneksi tallentui toisenkinlaisia tunnelmia:

Surumielisen mutta arvoituksellisen kauas sisäänpäin katselun jälkeen naurattaa.

Malli: Kastanjat myssy (TitiTyy)
Lanka 1: Viking Garn Baby Ull, 100 % merinovilla, 50 g = 175 m, puikkosuositus 3, tiheys 28 s, hienopesu 40 C, väri harmaa
Lanka 2: Drops Kid-Silk, 75 % mohairia, 25 % silkkiä, 25 g = 200 m, puikkosuositus 3,5, tiheys 23 s x 30 krs, käsinpesu, väri 22/ tuhkanharmaa
Puikot: Knit Pron pyöröt, kanttipäät no 4, pyöröpäät no 3,5
Menekki: 55 g
Valmis: 23.8.2014