5. joulukuuta 2015

Mitä koiralle leluksi?


Tarjolla huovutuskokeilujeni helmi ja hedelmä: pallo.
Taloudessamme vaikuttaa koira, joka leikkii ripeästi lelun kuin lelun loppuun. Kaikki koripalloa pienemmät ja ratakiskoa köykäisemmät hajoavat leikin tuoksinassa atomeiksi. Anteeksi. Liioittelen. Joka tapauksessa tuhoamisvimma on äitynyt niin pahaksi, ettei lemmikille tarjota kaupan leluja ihan joka päivä.

Maija Majavalle kävi huonosti, kun koira suoritti sille pikalobotomian ja kaivoi äänenlähteen päivän valoon. Pingu Pingviini vinkuu edelleen hauskasti, koska vinkuelementtejä on enemmän kuin kissalla henkiä, mutta menetti raajansa. Nykyisin kaupan leluilla leikitään vain valvotuissa oloissa.

RIP, Maija ja Pingu.
Päivän peruslelu on sukkaeläin Häiskä. Seuraa DIY-osio. Askartele Häiskä tunkemalla parittomat ja risat sukat yhteen suht' ehjään sukkaan. Solmi sukan varsi napakasti kiinni. Ta-daa! Lelu on valmis. Havaintojeni mukaan koira riemastuu tällaisesta mötköstä aivan yhtä paljon kuin mistä tahansa erikoisliikkeen pörröisestä fantasiapehmoelukasta, jolla on vaaleanpunainen fleecekieli ja söpö naama.

Häiskä ei yllä uutenakaan herttaisuudessa Pingun tasolle ja leikittynä sitä voi käyttää Halloween-koristeena. Samaan kategoriaan menee huopatippaleipä.
Seuraa toinen DIY-vinkki. Epäonnisen käsityön voi jalostaa koiran leluksi. Eräät huovutuskokeiluni ovat päätyneet lemmikin hampaisiin. Yhden suunnattoman pitkän, hylkäämäni kaulaliinan huovutin ihan koiraa ajatellen. Huovuttaminen kutisti löysän neuloksen aika tavalla, mutta siitä sai silti solmittua näyttävän tippaleivän. Joka tuli pian loppuun leikityksi. Nykyisin myös kotokutoisilla leluilla leikitään vain valvotuissa oloissa.

Hövelinä tarjoan vielä kolmannen DIY-vinkin! Lenkkimohairin jämät, jotka kaulaliinan neulomisesta jäivät yli, kerin palloksi, tungin nailonsukkaan ja nakkasin parin pyyhkeen kanssa kuuteenkymppiin koneeseen. Tarkoitus oli tehdä koiralle lelu. Syntyi hieno huopapallo.

Tarvitsen palloa enemmän kuin koira. Hypistelyterapiapallolle on käyttöä, kun näin, miten lemmikki oli työstänyt eteisen lattiaa työpäivän aikana.

En se minä ollut. Se oli... Pirkka.

3 kommenttia:

  1. Kiitos vinkeistä! Nyt tiedänkin mitä teen kaikilla niillä kummallisilla huopamöykyillä joita pesukone minulle tarjoili huopatossujen sijaan; Ystävien lemmikeille leluiksi tai työn uuvuttamille kollegoille stressipalloiksi!

    VastaaPoista
  2. :D Mä rupeen huovuttamaan parittomat villasukat, kun en jaksa parsia risapareja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyykkis kuolahuovuttaa ne puolestasi! :-)

      (Nyt tämä bloggeri teki jonkin ihme liikkeen... Yksi kommentti on jäänyt jonnekin matkalle...)

      Poista