Raitaa!

Sukkavarastoni on huvennut, koska taloutemme paimenkoiraryhmää edustava teinieläin tuntee outoa viehtymystä villapitoisia vaatekappaleita kohtaan. Sitten puraisi pakkanen.

Vaikka kuinka vannoin keskittyväni tänä vuonna varaston ihanuuslankoihin, seiskapeikkoluola kutsui. Ei minulla taida muuta paksua sukkalankaa ollakaan. Pakko tunnustaa vielä, että ostin polvareita varten kerän heleää sinistä. Oli pakko! Ilman sitä nämä näyttäisivät aivan laimeilta.

Matkan varrella vapaasti raidoittaen neuloin polvarin, vienosti varioiden sille parin. Kantapään jouduin tekemään uudelleen, kun siitä tuli ensin turhan matala. Summamutikkaraidoittaminen on rentouttavaa. Lisäksi yhdistin langat tuplasolmuin ja jätin niiden hännät päättelemättä. Ai, miten tuhmaa.

Polvarit läpäisivät koeajon sunnuntain paukkupakkasessa kiitettävin arvosanoin. Vajaan viikon päivittäisen käytön jäljiltä neulepinta on hivenen nuhjuinen ja resorin reuna rullaa ja lörpsöttää. Parin päätyminen päivittäiseen käyttöön kertoo kuitenkin, että tulivat tarpeeseen ja kivat ovat.

Malli: varpaista varteen peruspolvari oman kintun mukaan, terässä 44 s, varren lisäykset noin 12 cm:n jälkeen joka 6. krs, kunnes 64 s/ krs, resorissa 60 s, 3 o, 1 n, jälkikäteen neulottu kantapää
Lanka: Novita 7 veljestä, 75 % villa, 25 % polyamidi, 150 g = 300 m, puikkosuositus 4,  sukkiin 3,5, konepesu 40 C, värit 044/ grafiitti, harmaa tai keskiharmaa, 099/ musta, 010/ luonnonvalkoinen, 124/ sininen, 170/ tummansininen, 160/ farkku
Puikot: Knit Pron kantikkaat 3,5
Menekki: 185 g
Valmis: 9.1.2016
Fiilis: Raidat <3