Pää punaisena

Noin vuosi sitten tein Gilliattista vahingossa waltawan pipon. Koska kuviomalli miellytti, jalostin siitä ja toisesta langasta toisen, sopivamman myssyn. Gilliatt ja kuvio ansaitsivat mielestäni vielä yhden yrityksen, joten neuloin tulevan talven varalle sopivan, punaisen päänlämmittimen. 

Joustimessa on 94 silmukkaa (ideaali olisi ehkä pari enemmän). Takaosassa on 2o, 2n -joustinta. Kuvion kohdalla kulkee kuviota mukaileva joustin. Muotoilin resorin german short rows -tekniikalla. Resorin jälkeen lisäsin sileään neulokseen 8 silmukkaa. Kuvion lopettelu ja neulomuksen kavennus lutviutuivat matkan varrella ja menivätkin sitten vähän sinne päin. Olisi pitänyt miettiä huolellisemmin ennen toimeen ryhtymistä, mutta kyllä se omaan käyttöön kelpaa. On kelvannut jo. Lanka on edelleen miellyttävää neulottavaa, eikä pipo kutita. Kuvissa punainen toistuu raakileena ja vähän vaisuna. Livenä se on selvästi syvempi ja, noh... punaisempi.

Malli: Kuhan Apaja (eli oma viritelmä) -pipo

Lanka: De rerum natura Gilliatt, 100 % merinovilla, 100 g = 250 m, puikkosuositus 4-5, 18 x 26 = 10 x 10 cm, käsinpesu, väri Dragon

Puikot: ehkä 3,5 ja 4,5

Menekki: 60 g

Valmis: 10/2020

Olisinpa neulonut rötväkkeen

Ensin siitä piti tulla väljä raglanrötväke, koska edellinen, ah niin rakas, oli perusteellisen käytön jäljiltä puhki kulunut ja ruokottomasti nyppääntynyt. Vaihteluna neuloin resorin pääntielle ja etuosaan pitsineuletta (virhe 1). Jossain torson puolivälissä vasta vakuutuin, että rötväke ja pitsi eivät kuulu samaan paitaan. Toisekseen pitsineuleen kaveriksi sopisi kierretty joustin, mutta ylhäältä alas neulottaessa pääntie oli jo mitä oli (virhe 2). Pitsineuleen käyttäytyminen valmiissa neuleessa oli minulle mysteeri. Entä jos se venyisi holtittomaksi verkoksi? Keskentekele jäi vuodeksi jäähylle.

Syksyllä 2019 kaivoin alpakkamytyn lopetettavaksi. Kokeilin muodikasta lievästi lyhennettyä mallia (virhe 3). Se korostaa mahtavasti pömppömahaa. Lisää helmaa siis. Neuloin etu- ja takakappaleen helmat erikseen ja takaosan pidemmäksi. Helma jäi edelleen epämukavan lyhyeksi. Viimeistelin reunan i cordilla. Pariin kertaan. 

Hihat ajattelin jättää lyhyiksi, koska muoti (virhe 4). Kokeilin reunaan pientä joustinta ja i-cord -päättelyä. Lyhyet hihat sopivat mielestäni hyvin kokonaisuuteen, mutta en ikinä käyttäisi lyhythihaista versiota.

Alpakkaisen i-cordin purkaminen on tuskaa. Purin ronskilla otteella ja saksien. Seuraavaksi säädin perusteellisesti hihojen mittaa. Pääsin jälleen purkamaan i-cordia. Muutaman version (virheet 5 - N) jälkeen sovin itseni kanssa, että hihat ovat riittävän hyvät tai ainakin valmiit.

Paidasta tuli loppujen lopuksi "ihan kiva". Kierretty joustin todellakin sopisi malliin, mutta näillä mennään. Pääntie päätti avartua sopivasta vähän vaivaannuttavaksi. Töppöhihojen seurana käytän - silloin ani harvoin kun satun paitaa käyttämään - ranteenlämmittimiä. Paita on ihan sievä, mutta sievä ei ole mun juttu.

Malli: Kuhan (eli oma viritelmä)

Lanka: Drops Alpaca, 100 % alpakka, 50 g = 167 m, puikkosuositus 2,5 - 3,5, 23 s x 30 krs, käsinpesu max 30 C, tasokuivaus, väri 3650

Puikot: 3,5 ja 3

Menekki: 280 g

Valmis: 10/2019