31. joulukuuta 2017

Tavallisen mukavat tarpeeseen


Värinälissäni lankahamstrasin huokean kerän hurmaavaa Regian 6-säikeistä, jonka seuraksi oli aivan pakko pyydystää yksivärinen keränen, joka ei sitten ollutkaan niin edukas. Lisäksi kukin keränen painaa 150 g, joten lankalaihis huojahtelee uhkaavasti ja omatunto soimaa. Ahistaa. Toisaalta tein ostoksista jo tarvelapaset, värit ravitsevat - ja nyt myös jalat kiittävät.


Kas, kun astetta paremmat, kohtuuhintaiset sukkalangat löysin, seiskapeikkosukat ovat unohtuneet laatikon perukoille pölyttymään. Käyttöön on neuloutunut ohuen sorttisia nilkkasukkia ja pönäköitä polvareita. Tavallisten saapassukkien osastohan kirkuu täydennystä!

Pohdittavaksi jää, miten hankkiudutaan kunniallisesti eroon vähän tai tuskin lainkaan käytetyistä seiskapeikkosukista.
(a) annetaan koiralle leluksi
(b) jokin muu, mikä?

Nähtäväksi jää, miten nämä Regiat kestävät elämää. Ainakin neulomiskokemus oli miellyttävä, ja nuo värit <3 .


[Sukkien resepti omaan käyttöön:
8-aloitus; terässä 52 s; raidoitus 4+2; jälkikäteen neulottu kantapää inasen vajaan 17 cm:n kohdalla; varren lisäykset noin 10 cm:n jälkeen joka 5. krs kunnes silmukoita yhteensä 68; joustimessa 62 s. Obs! Terässä olisi hyvä olla 54-56 s kantalankaan tultaessa. Varren lisäykset voisi aloittaa vähän aiemmin.]

Mitä: sukat varpaista varteen, koko noin 38
Lanka: Regia 6-fädig, 75% villa, 25% polyamidi, 150 g = 375 m, puikkosuositus 3-4, ohjetiheys 22 s x 30 krs, konepesu 40 C, väri 6046 weinrot ja Aquarius color (joku ihana)
Puikot: jotkut sukkikset 1900-luvun puolivälistä, 3 ja 2,5
Menekki: 115 g
Valmis: 12/2017
Fiilis: Yhtään ei kaduta

25. joulukuuta 2017

Tavallista, tarpeeseen



Oli lankaa ja lapaspula. Oli myös vähän huono omatunto lankashoppailusta. Katumusharjoitin  lapaset. Intialainen peukalokiila ei vain näytä jotenkin törkeältä, vaan myös on sitä - nimittäin törkeän hyvä. Istuu kuin hansikas. Eikä tartte ihmetellä, kumpi lapanen kumpaan kätöseen kuuluu.

Samanväristä katumusharjoittelua on vielä tiedossa. 300 grammaa lankaa ostaa tuosta vain, sivumennen, melkein vahingossa, yhtään ajattelematta montako silmukkaa 0,75 kilometristä pitää koukkia, ennen kuin kaikki lanka on vaatteeksi neulottu.


Peukalon päähän tuli epähuomiossa hassu nypy, jota en korosta enkä korjaa. Tai jos sittenkin ompelisi siihen helmen huutomerkiksi.

Ehdin käyttää lapasia jokusen tovin ennen kuin kuvaustuokio järjestyi - Käsineet tulivat totiseen tarpeeseen! Toisekseen: vuoden lyhimmät päivät, joulu ja sen sellaista. Kamera ei jotenkin tykännyt neuleen väristä (laite taitaa muutenkin tehdä kuolemaa). Yritys kaivaa oikeaa värimaailmaa kuvankäsittelyohjelmalla oli kökkö. Viimeisessä ruudussa kameran vastarinta hitusen laantui.
 

Mitä: lapaset intialaisella peukalokiilalla, koko jokseenkin sopiva
Lanka: Regia 6-fädig, 75% villa, 25% polyamidi, 150 g = 375 m, puikkosuositus 3-4, ohjetiheys 22 s x 30 krs, konepesu 40 C, väri 6046 weinrot ja Aquarius color (joku...)
Puikot: Knit Pro Zing, 3,25
Menekki: 55 g
Valmis: 12/2017

28. lokakuuta 2017

Tavallista, vaikeemman kautta


Berrocon villa-alpakoista olen neulonut ennenkin, ja soisin merkin kotiutuvan jonkin suomalaisen lankakaupan valikoimaan. Lievästi ruosteisen punaisen orpokeräsen kotiutin Lankahamstereista. Näin kerän het pipona.

Pipon neulominen on vaan niin... Ei meinaa saada sopivaa. Eikä kaltaiseni tuhertelijan kannata alkaa kehitellä mitään kuviokommervenkkejä. Käsissä oli universumin viimeinen kerä suosikkilankaa, jonka halusin silmukoida viimeistä metriä myöten peruspipoon. En tullut aloittaneeksi myssyä latvasta. Pääsin siis neulomaan ja purkamaan ja neulomaan ja purkamaan ja neulomaan. Lankaa kului 45 g, mutta neuloin sitä ainakin 90 g.

Tubular cast-on apulangan ympäri silmukoiden (ohje hukassa) ei näyttänyt hyvältä. Uusi, italialainen aloitus Ullaneuleen ohjeella pääsi jatkoon. Joustimen jälkeen tulin lisänneeksi silmukoita hövelisti. Puolivalmiste näytti kallistuvan valtaisaksi säilytysratkaisuksi ja lanka hupeni uhkaavasti. Purin sileäneuleosuuden alkuunsa. Maltillisempi silmukoiden lisäys tuotti toivotun kokoista pötköä. Kaventelin pipon valmiiksi vain todetakseni, että langasta riittäisi pitempäänkin, ts. sopivampaan päänlämmittimeen. Kavennusosio purkuun. Muutama lisäkerros ennen uutta loppusuoraa. Kerästä jäi edelleen 10 %. Turnausväsymys ja lopputuloksen kelvollisuus katkaisivat purkoosin.

Katajainen napanappi estää sielua karkaamasta. Oranssiraidallinen suikale merkkaa niskapuolen (ja peittää rumahkon aloitussauman).

Saadakseni perusmyssyyn edes jotain jänskää, kiinnitin kavennuspyörteen napaan katajanapin. Koska tuiki tavallisessa pipassakin on hyvä olla etu- ja takapuoli, neuloin takapuolen merkiksi pienen raidallisen suikaleen.

Ai ai, mä niin tästä pipasta pidän.

N:lle jälleen kiitos malleilusta!

Mitä: pipo á la Kuha neuloo
Lanka: Berroco Ultra Alpaca Light, 50 % super fine alpaca, 50 % Peruvian wool, 50 g = 133 m, puikkosuositus 3,75, käsinpesu viileässä vedessä, väri 4281 redwood mix. Pari pätkää Drops Alpacaa keskitaka-merkkiin.
Puikot: jotkut sukkikset 1900-luvun puolivälistä, 3,5
Menekki: 45 g
Valmis: 10/2017

22. lokakuuta 2017

Ääripäät tiskirättikässäkaapista ulos

Lankavaraston jämäosastolla iski itaruus. En muka raatsinut heittää 37 gramman villasilkkijämäkerää poistoon. Silkkivillasta tuli puuvillalla jatkettuna pari tiskirättiä eli sievistellen keittiöliinaa. Tai sitten ne päätyvät pesulapuiksi. Tai hipelehdintäterapeuttisiksi olioiksi, koska ovat kauttaaltaan niin herttaiset.

Pirtin Kehräämön villasilkkilangasta tein joskus unisukat, joita parempia joutuu etsimään kauan eikä löydä. Sukat olivat lempeän lämpimät nukkupesät pikku käpälille, maallista onnea autuaammillaan. Oi, kaiholla heitä muistelen. Neule ei tosin kestänyt kummoisesti edes unisukkina, mutta täydellisen ihanat olivat niin kauan kuin kestivät. Parhaista parhaat suloiset. Mums!

Lankavaraston pimeimmästä nurkasta löytyi puolestaan heräteostos puolen vuoden takaa, 100 grammaa hamppulankaa. Tiskiliinavimmassa neuloin siitäkin luutun. Kuvioksi poimin jostain mallikirjasta sellaisen, joka näyttää samalta edestä ja takaa. Kaksipuolisissa neuleissa kannatan kaksipuolista mallineuletta.

Malli hyvä, lanka hanurista. Suosittelen hamppulangan neulomista täydestä sydämestä jokaiselle pikku masokistille. Lanka on karmeaa, kankeaa, tönkköä, raskasta, repivää ja työlästä työstettävää. Samaan aikaan valon kirkasta kärsimystä ja sieltä ja poikkeuksellisen syvältä poikittain pyrskähtelevää mustinta tuskaa. Jopa Noro Kureyon Sock on letkeän luistavaa lutulöpsönaminamia Allhemp6-hamppuun verrattuna.

Hamppuneulemainosten lupausten on parempi pitää paikkansa: "loistava imukyky", "kuivuu nopeasti", "kestävä ja pitkäikäinen". Hamppulangan jämistä luovuin ketterästi. Villasilkkilappuset tyynnyttivät rättiraivon hups-heijaa ja hmmmmm-ommmmm.


Mitä: tiskirättejä
Langat:
- Pirtin Kehräämön Villasilkkilanka 3-säikeinen, 50% villa, 50% Öko-Tex Standard 100 -sertifioitua silkkiä. 100 g = 230 m. Puikot 3 - 4. Käsinpesu. Väri 05/tummanharmaa
- unidentified löyhäkierteinen puuvillalanka, luonnonvalkoinen
- Lanaknits Allhemp6, 100 % hamppu, 100 g = 150 m, puikot 3,75, väri 39/midnight blue
Puikot: vähän kaikenlaisia, 2,75 - 3,5
Menekki:
- villasilkki-puuvillarätit yht. 50 g
- hamppurätti 45 g
Valmis: 7/2017
Fiilis: kun on nämä ääripäät