Noron jäljillä

Noron Silk Garden Sock-kerät ovat hautuneet varastossa ties kuinka kauan. Pari vuotta sitten ne alkoivat huudella sieltä jykkenevin sanakääntein. Mutta mihin kolme kerää riittää? Saako 900 metristä lyhythihaisen neuletakin? Hihattimen? Huivin saa varmasti. Lyhythihainen villapaita on minusta tosi kummallinen vaatekappale, mutta sellaisen tein.

Noro-huuma meni vuosia sitten ja lyhythihaisten puseroiden muotikin taitaa hiipua, joten operoin edesmenneiden villitysten haljussa jälkilämmössä - mutta sitäkin sähäkämmin. Paita valmistui viikossa. Se on henkilökohtainen ennätys.

Pusero on tuiki tavallinen top down- perusraglan. Niskassa on pieni lyhennetyin kerroksin neulottu korotus. Hihaa en neulonut kummemmin, kunhan viritin kädentielle pätkän joustinta. Aluksi näytti, että hihasta tulee hervottoman iso ja olan taakse pussittuu törkeästi neulemassaa. Purkamisen, uudelleen neulomisen ja tuskastuttavan kikkailun jälkeen hihasesta tuli ihan toimiva, mutta en ehkä esittelisi käsityönopettajalle.

Lanka on Noron värikartan säyseimmästä päästä. Se raidoittaa 12 sävyllä. Japanilaista lankaa luulisi laadukkaaksi. Jokaisessa kerässä oli kuitenkin yksi solmu, jonka jälkeen raidoitus jatkui mistä sattuu. Raidoitusta joutui säätämään. Melkoisen herkullisessa materiaalikoktailissa on vyötteen mukaan 25 % polyamidia, mutta en ymmärrä, miten se on lankaan upotettu. Ehkä pätkiksi sinne tänne? Langan vahvuus vaihteli ja se tuntui osin pumpuliselta (ja hauraalta), osin Kureyon Sockin tapaiselta nirunarulta. Kylvetettynä valmis vaate on miellyttävä, hyvä & kiva.

Tilanteessa, jossa pelkäsin vielä langan loppuvan, löysin jemmasta sähäkän sininen kerän Silk Garden Sock Soloa (Miten sieltä löytyykin kaikenlaista?). Ilahtuneena ajattelin neuloa siitä paidan resorit. Kuvittelin Solon olevan Sockin yksivärinen sisar. Olikin sisarpuoli. Solo on selvästi pulleampaa ja kiiltävämpää kuin raidallinen kaverinsa. Hukkaostos, vaan eipä hätää: kolme raitakerästä solmuineen päivineen olisi riittänyt isompaankin puseroon.

(Blogger näköjään vaihteeksi sikailee.)

Mitä: lyhythihainen perusraglan

Lanka: Silk Garden Sock, 40 % villa, 25 % silkki, 25 % polyamidi/nylon, 10 % mohair. 100 g = 300 m.  Väri S373. Puikkosuositus 3,5 -4, tiheys 23-26 s = 10 cm, lempeä käsinpesu

Puikot: ChiaoGoon Red Lace teräspyöröt 3 ja 3,5

Menekki: 260 g

Valmis: 5/2020

Toistolla tehoa: Ley lines II

Jos malli miellyttää, se kannattaa neuloa uudemman kerran. Jalostin huivia pikkuisen käyttökokemuksen ja Ravelrystä vakoilemani perusteella. Tasoitin huivin kolmion symmetrisemmäksi german short rows -tekniikalla. (Opettelin uuden tavan tehdä lyhennettyjä kerroksia. Hyvä minä!) Ohjeen ehdottama ja ensimmäisessä versiossa toteuttamani päättelytapa näyttää kömpelöltä, joten viimeistelin reunan kahden silmukan i cordilla. Olen edelleen sitä mieltä, että i cord -tekniikan keksijälle pitäisi myöntää neulealan Nobel. I cord vaan on niin siisti. Kylvetetty ja kevyesti pingotettu huivini on 60 cm korkea ja siipiväliltään 210 cm.

Lanka on harvinaisen tuore hankinta. Ostin langat Pärnusta syksyllä 2018. Angora tekee neuleesta pehmoisen, eikä merino suoranaisesti pilaa tuntumaa. Tekokuitu ei tunnu missään. Toivottavasti angora ei karkaa huivista kokonaan nöyhtänä ja nyppynä. Nuhjua nimittäin nousi pintaan jo neuloessa ja tarttui takkiin kuvatessa. Aluksi lanka tuntui kummallisen joustavalta, mutta totuin siihen matkan varrella. Väri on täyteläinen bataattisosekeiton keltainen - harmaan ja mustan täydellinen kumppani. Lankaa jäi vajaa keränen.

Seuraavassa Ley linesissä - ei kai tämä tähän jää - hoidan kerän vaihdot kuuliaisesti kerroksen alussa/ lopussa. Tässä päräytin yhden vaihdon jokseenkin neuleen keskipisteeseen, ja se on RUMA.

Joku voi ihmetellä, miten viitsin neuloa samaa joustinmattoa alati uudestaan. Ley lines on kuulkaas harvinaisen rentouttava neuloa ja silti jujukas. Malli on ihanan epäsöpö. Ei pitsiä! Ei värisommittelua! Arvostan myös edelleen huivia, jossa on kaksi oikeaa puolta. Ohjetta pikkuriikkisen jalostamalla saa täydellisen käyttövaatteen.


Mitä: Ley Lines (Joji Locatelli). Maksullinen ohje.
Lanka: Regia Angora Merino, 65 % merino, 25 % polyamidi, 10 % angora, 50 g = 200 m, puikkosuositus 2-3 mm, tiheys 30 s x 42 krs, konepesu max 30 C, väri 07087
Puikot: bambupyörö 3,5
Menekki: 200 g
Valmis: 5/2020

Roosa, tukala hattara

Mohairbuumin jälkilämmössä neuloin marjapuuron värisen väljän hattarapaidan. Markkinapuheessa se on "ihanan lämmin", käytännössä ihan turkasen tukala. Oikeasti ihanan värin miksasin kahdesta roosasta: Holst Garnin lievästi oranssiin taittavasta Coastista ja Dropsin karamellisesta Kid-Silkistä.

Pusero neulotaan ylhäältä alas. Pääntie on Heidi Kirrmaierin Daydream-paidasta, loput sävelsin fiiliksen mukaan. Olen neulonut Daydreamin aiemmin ohjeen mukaan (mitä nyt helmoissa vähän eksyin). Vihreä Coast+Alpaca -soppa valmistui tammikuussa. Se on muotoutunut käytössä huonoon suuntaan. Alkujaan ylipitkät hihat ovat vetäytyneet ranteen yläpuolelle ja helma rullaa ällösti. Jotain tarttis tehrä.

Torjuin kaula-aukon lörpsähtämistä ja käsialan vääjäämätöntä kiristymistä matkan varrella niin, että aloitin pienimmillä puikoilla ja siirryin vähitellen isompiin. Joustimet tein 3,5 puikoilla. Hattaraefektistä huolimatta neuloksesta tuli ehkä turhan tiivis.

Mohairhöttö ja erittäin riittoisa Coast tekevät paidasta keveän. Neuloin helman kuitenkin tunikamittaan ja lisäksi etu- ja takakappaleen erikseen kierretyllä joustimella. Hihojen resoritkin neuloin pitkiksi. Ensin neuloin sekä oikeat että nurjat silmukat kiertäen takareunasta. Ajattelin, että siten resori näyttäisi viimeistellyltä, jos hihansuun taittaa. Oli sen verran kärsimyksen täyteistä neulottavaa, että parin kerroksen kokeilun jälkeen oikaisin tavalliseen kierrettyyn joustimeen.

Paita olisi vieläkin ihanampi, jos olisin aloitanut helman roiskeläpät vähän ylempää. Toistaiseksi, ennen totista koeajoa, olen tähän 270 gramman pörhelöön kuitenkin oikein tyytyväinen.


Mitä: muokattu Daydream/ Heidi Kirrmaier
Lanka 1: Holst Garn Coast, 55 % merinovilla, 45 % puuvilla, 50 g = 375 m, väri Rosewood
Lanka 2: Drops Kid-Silk, 75 % mohair, 25 % silkki, 25 g = 210 m, väri 31, puikkosuositus 3,5, tiheys 23 s x 30 krs, käsinpesu max 30 C
Puikot: 3, 3,5 ja 4
Menekki: 270 g (lähes 5 kerää Kid-Silkiä, 3 kerää + risat Coastia)
Valmis: 5/2020