28. joulukuuta 2014

Hylkää se harmaa, Kirsi

Kelpo malliin kelpaa tarttua toistekin, ja vielä uudelleen. Kolmannet Kirsit tein Araucania Rancosta, jota epäilin karkeaksi kämmekkäisiin, mutta mitä vielä: hyvät tuli. Langan vahvuus on sopiva, menekki mitätön. Monimuotoisempaa kuviota en noin kirjavaan lankaan tohtisi upottaa.

Väriä kohti mennään. Kuvan sävy meni kyllä pikkasen karkiksi.

Lanka: Araucania Ranco Multy, 75 % villaa, 25 % polyamidia, 100 g = 344 m, puikkosuositus 3,25, tiheys 24 s = 10 cm, väri PT 941, lanka valmistettu Turkissa, värjätty käsin Chilessä, käsinpesu, oletan
Puikot: Knit Pro Karbonz 2,75
Menekki: 30 g
Valmis: 23.12.2014

21. joulukuuta 2014

Karsi, Kirsi, Korsi

Haalistin kuvat, kun en arvannut äkkiseltään sukeltaa harmaasta värikkäämpään maailmaan.
Historian hämärästä pyörähti yksittäinen kerä Novitan Came-lankaa. Vyötteessä lukee Helsingin villakehräämö. Mitä saisi yhdestä kerästä lankaa, jota ei Kalojen-Valaskalan galaksimuurin tältä puolelta enää saa? Kokeilin kämmekkäitä.

Pehmeitä paketteja -blogin Sanna on suunnitellut kauniit Korsi-kämmekkäät, joiden selkämyksessä kulkee samantapainen palmikko kuin Dropsin pipossa, jollaisen neuloin aiemmin syksyllä. Kaavailin palmikkoa lapasiin, mutta Dropsin malli ei napannut. Came on paksumpaa kuin Korsi-käsineissä käytetty lanka, ja soveltaminen on toinen nimeni, joten loin 44 s ja tiristin pikkukämmekkäät koristeena yksittäinen palmikko. Lanka olisi riittänyt pidemmälle. Nyt jäi tyhmä jämä.

Pitäisikö oikaistu Korsi nimetä joksikin muuksi? Ostan edellisen vokaalin. A, e, i, o... Siis i: Kirsi. Todella oikaistu versio mallista olisi rannekkeet nimeltä Karsi. Hengästyttävää vauhtia hurautettaen syntyy Ker(ke)si eli Kersi. Jämälangoista kyhätään Kursi. Ärsyttäväksi äitynyt kämmekäspari on nimeltään Kyrsi. Sormiin haavoja syövästä halkeilevasta tekokuidusta tulee Kärsi ja turkkilais-unkarilaisesta tulkinnasta Körsi.

Muistutan itseäni, että jos kuvion haluaa keskelle kämmenselkää, peukalokiila kannattaa sijoittaa vähän syvemmälle kouran puolelle ja/tai kuvio selkäpuolella vähän ulkokaarteeseen. Kannattaa myös laskea kerrokset ennen kuin aloittaa toisen tumpun peukalokiilan, ettei tartte purkaa... siis jos haluaa yhtä pitkät varret kumpaankin käsineeseen.

Muistiinpanot mielessä tein toiset, inasen isommat Kirsit viranomaisen sinisestä Maijasta. Varressa on 48 silmukkaa, joista kavensin ennen peukalokiilaa 2 ja vielä ennen sormion resoria 2. Peukalokiilassa on kuudet lisäykset, peukalossa 16 silmukkaa. Kuvio kulkee 6 silmukan päässä peukalo- ja 5 silmukan päässä pikkurillireunasta. Peukalo alkaa 2 s sivusaumasta. Kuvio asettuu aika mukavasti keskelle kämmenselkää.

Malli: Kirsi, inspired by Pehmeitä paketteja ja Drops
Lanka 1: Novita Came, 90 % Falkland-villaa, 10 % kamelinkarvaa, puikkosuositus 4-5, käsinpesu
Puikot: Knit Pro kanttisukkikset 3,5
Menekki: 35 g
Valmis:18.12.2014

Lanka 2: Gjestal Maija, 85 % villa, 15 % polyamidi, 50 g = 130 m, puikkosuositus 3-3,5, tiheys 24-25 s/ 10 cm, hienopesu 40 C, väri 206/ sininen
Puikot: Knit Pro kanttisukkikset 3,5
Menekki: 45 g
Valmis: 21.12.2014

13. joulukuuta 2014

Edelleen harmaata

Kun toivomus on "harmaat sukat, ei väriä", mitä voi harmaaseen hetkeksi kyllääntynyt neuloja tehdä? Raidoittaa harmaata harmaalla. Raikastaa vähällä valkoisella. Aivan varmasti jonkin värisävyn rinnalla valkoinenkin näyttää harmaalta.

Raidat piristää. Ja taivaalta tulee jotain lumen tapaista!

Malli: perussukka matkan varrella mielen mukaan raidoittaen, koko 43
Lanka: Novita 7 veljestä, 75 % villa, 25 % polyamidi, 150 g = 300 m, puikkosuositus sukkiin 3,5, konepestävä 40 C, harmaat 043 & 044 & valeharmaa 010
Puikot: Knit Pron kanttisukkikset 3,5
Menekki: 130 g
Fiilis: Alkaa valjeta, rupeaa valkenemaan!

11. joulukuuta 2014

Enemmän harmaata


Jos talvi tulee ja henkilö on isokätinen, lapasissa löytyy - vallan kaksi paria, sävyä ja kuosia. Helpolla mallineuleella saa peruslapaseen aavistuksen eloa.

Vaaleiden lapasten suomumaista kuviota olen nähnyt kutsuttavan myös raeneuleeksi. Tummanharmaiden tumppujen selkämystä somistaa nurjien silmukoiden ruudukko, jonka valokuvaaminen osoittautui aivan mahdottomaksi.

Jos olet viime aikoina vilkuillut tämän kylän taivaalle, olet havainnut, että valon määrä on ollut vuorokaudenajasta riippumatta surkean ja olemattoman väliltä. Jalustan käyttäminen kuvatessa olisi järkevää. Kuvauskohteethan eivät säntäile eivätkä säpsähtele.

Vakuutan, että käsineet näyttävät paremmilta livenä. Kylpy, kuosittelu ja kuivaaminen tekivät ihmeitä.

Lanka: Novita 7 Veljestä, 75 % villa, 25 % polyamidi, 150 g = 300 m, puikkosuositus sukkiin 3,5, konepestävä 40 C
Puikot: Knit Pron kanttisukkikset 3,5
Menekki: vaaleaa 90 g & tummaa 86 g
Valmis: vk 49/2014
Fiilis: Alkaa sekä tuhkakuppipaletti että seiskaveikka vähitellen yskittää, mutta lapasia on kyllä kiva neuloa!

7. joulukuuta 2014

Entistä harmaampi vuodenaika

Pakkoko tässä loskassa on sukkasillaan kärvistellä!??
Jotta tummanharmaista sukista ei olisi tullut aivan kuolettavan tylsät, tein varsiin valepalmikkoa. Samaan aikaan rastasparvi riipi viimeiset marjat pihapihlajista. Meidän kylällä aurinko paistoi marraskuussa 8 tuntia.

Malli: perussukat, koko 43-44
Lanka: Novita 7 Veljestä, 75 % villa, 25 % polyamidi, 150 g = 300 m, puikkosuositus sukkiin 3,5, väri 044/ grafiitti, konepestävä 40 C
Puikot: Knit Pron kanttisukkikset 3,5
Menekki: 142 g
Valmis: 30.11.2014
Fiilis: boooooring

22. marraskuuta 2014

Farssimusiikkia, maestro!

Piti tehdä kaulaliina. Halusin palmikkoa, joka näyttäisi samalta huivin kummallakin puolella, siis palmikkoa 1o, 1n -joustimesta. Palmikoiden väliin kaavailin helmineuletta. Opettelin silmukoiden luomista tubular cast on -menetelmällä, jolla reunasta tulee suorastaan teollisen siisti.

Ensimmäinen lankavalinta oli harjoitustilkkuun vain ja kaulaliinaan ylettömän paksu. Tubular cast on vaikutti lupaavalta, samoin palmikkokuvio. Ensisijainen lankavalintani oli Malabrigon merinovillaa, jota huivin kaavailtu loppukäyttäjä kuitenkin vierasti. No, onhan merino usein melko fletkua.

Seuraavaksi kokeilin Berrocon Ultra Alpaca Finea. Värikartta ja koostumus houkuttelivat, mutta lanka tuntui sitten kuitenkin suunnitelmaani tuskastuttavan ohuelta. Mallikerran laskelmat menivät metsään, puikot olivat mustat, lanka tummaa, valoa vähän ja silmukoita paljon. Palmikko näytti ihan hyvältä.

Maatiaisvaihtoehtona hypistelin vielä Teeteen Pallasta, joka vaikutti huiviin ronskilta mutta mahdollisesti pipoon menevältä. Halusin jotain valmiiksi. Kutistin suuret suunnitelmani: plan z, Jacques Cousteau -pipo.

Tuli käypä käyttövaate, joskin tekemisen innossa pipo venähti ensin pitkäksi. Saksin hiipan pois, kun olin päättänyt langat niin tavattoman huolellisesti, ettei purkamiseen löytynyt päätä, ei häntää. Neuloin pätkän purkulangalla, minkä myös näki. Pätkä purkuun, ja pipan loput tuoreelta kerältä.

Lanoliinikylvetetyn pipon perusteella loppukäyttäjä toivoi samasta langasta kaulaliinaa. Palmikoista ei olisi niin väliä. Lankaa oli niukalti jäljellä. Kaupasta kyseistä värjäyserää sai tasan yhden kerän. Farssin ainekset alkavat olla kasassa.

Malli: Jacques Cousteau, Punaisen sydämen torppa -blogi
Lanka: Teetee Pallas, 80 % villa, 20 % polyamidi, 50 g = 130 m, puikkosuositus 3 - 3,5, tiheys 24-26 s / 10 cm
Puikot: nro 3
Menekki: 55 g
Valmis: 16.11.2014
Fiilis: Ei kumminkaan tuluskukkaroa tullut, mutta vielä ehtii

16. marraskuuta 2014

Kysymys herää jostakin syystä

Olen kehunut Dropsin Fabelia hyvinkin taajaan. Aloitin siitä jälleen yhdet 6+2 -sukat.  Tarkoitus oli tehdä polvarit. Jo harmaasta jämäkerästä kasialoitusta pyörittäessäni nyrpistelin langan karvaisuutta ja karkeutta. Ero raitalankaan oli ilmeinen. Fiksu olisi ottanut tuumaustauon ja kaivanut vaivaantumisen tunnetta syvemmältä. Minäpä neuloin hampaat irvessä koko pahuksen karvalangan loppuun.

Pohjavärin jatkoksi korkkasin kerän, joka tuntui tutulta eli yhtä pehmeältä kuin raitalanka. Uusi neulos näyttääkin ihan toiselta kuin ruttuinen alkupää. Tuoreen harmaan sävy menee kuitenkin täydestä, ainakin minulle, ainakin näin marraskuun valossa. Poimin vyötteettömän aloitusnöttösen Fabel-pussistani. Olikohan jämässä Fabelin maanantaimetrit vai jotain aivan muuta?

En purkanut. Lopettelin sukat hyvissä ajoin ennen polvitaivetta. Lanoliinikylpy taltutti neulosta jossakin määrin, mutta kyllä tuossa harmaassa jotain hämärää on.

Lanka: ainakin osin Drops Fabel, 75 % villa, 25 % polyamidi, 50 g = 205 m, puikkosuositus 3, tiheys 24s x 32 krs, hienopesu tai villaohjelma 40 C, väri 200/harmaa ja 904/laventeli
Puikot: 2,5 Knit Pron kanttisukkikset
Menekki: 70 g
Valmis: 15.11.2014
Fiilis: sitten ensi kerralla tutkin kummia tuntemuksia heti

9. marraskuuta 2014

Yksi kerros, yhdeksän kuukautta

Tammikuussa hujauttamani huivin aihio, jonka keskentekoisuutta tuskailin heinäkuussa, muistutti talven olevan tulollaan. Että josko rouva olisi hyvä ja voisi saattaa projektin valmiiksi, kiitos. Olisi,voisi ja saattaisi. Aika oli tehnyt tehtävänsä.

Pyryn päivänä kaivoin keskentekeleen esiin ja mittasin sen. Koko oli riittävä, noin kahdeksankymmentä senttiä per siipi. En neulonut reunaan pitsiä. Sen sijaan lopettelin työn nirkkopäättelyllä. Huivi oli tätä yhtä kerrosta vaille valmis melko pitkään. Yhdeksässä kuukaudessa syntyy kummempaakin.

Huivista tuli mieleinen. Yläreuna kiristää vähän. Sen kanssa on eläminen.

Pimennys-väriä jäi kolmisen vyyhtiä ja vielä yksi musta samaa laatua. Mitä saa kilometristä lankaa?

Kuvausrekvisiittana poseeraa törkeen hieno keramiikkakettu, jonka tekijää en valitettavasti muista. Kettunen muutti meille jostain taidekäsityöläisten myyjäisistä pari vuotta sitten.

Malli: Poppelin Pauliinan ohjeella muoto, vähemmän reikäinen keskilinja, nirkkopäättely päälle, ja se on siinä.
Lanka: Manos Silk Blend, 70 % merinovilla, 30 % silkki, 100 g = 260 m, puikkosuositus 3,5 - 4, neuletiheys 22-24 s = 10 cm, hellävarainen käsinpesu ja tasokuivatus, väri 7570 Eclipse
Puikot: 5
Menekki: 190 g
Valmis: 1.11.2014
Fiilis: Ahhhh!

8. marraskuuta 2014

Koska käytän

Luo 46 silmukkaa. Neulo suljettuna neuleena sileetä noin kolmenkymmenen sentin pötkö. Päättele joustavasti. Toista.

Seuraavalla kerralla luo 48 tai 50 silmukkaa, niin hihansuut mahtuu kunnolla alle.

Neulon käyttöön. Tällaisia neulostuubeja käytän ranteenlämmittiminä. Väri hyvä.

Lanka: Drops Fabel, 75 % villa, 25 % polyamidi, 50 g = 205 m, puikkosuositus 3, tiheys 24s x 32 krs, hienopesu tai villaohjelma 40 C, väri 110/ ruosteenpunainen
Puikot: Knit Pron kantikkaat sukkapuikot nro 3
Menekki: 35 g
Valmis: 7.11.2014

1. marraskuuta 2014

Yhden kerroksen väkeä


Jyskän basaarista tullaan!
Neulon kummallisen innokkaasti Seiskaveikasta, vaikken pidä siitä ja varastossa on ihkulankoja kilometritolkulla. Miksi, oi, miksi? Seiskaveikan saatavuus selittää paljon. Saapassukat karskiin käyttöön on myös näppärämpi neuloa konepestävästä markettilangasta kuin jostain käsinvärjätystä pehmomerinosta. Onhan?
Marraskuinen päivä painuu mailleen.
Yhden kerroksen raidat ovat aika hauskoja. Niissä on vähän sellaista räsymattomeininkiä. Petrooli veljes meinasi loppua kesken. Menneen sesongin väriä löytyi hartaan jäljityksen päätteeksi - Jyskän varastomyymälästä! Sieltä muttereiden, puutarhatonttujen, uimalakkien, vispilöiden, vessapaperin, latvialaisten kalasäilykkeiden, mittavan plugivalikoiman ja huokeiden munkkikahvien keskeltä. Jos käyt Jyväskylässä, älä tyydy Titityyhyn. Jyskän basaari on varjonähtävyys vailla vertaa.

Malli: tavallinen, koko n. 43
Lanka: Novita 7 Veljestä, 75 % villa, 25 % polyamidi, konepestävä 40 C
Puikot: 3,5
Menekki: 160 g
Valmis: 1.11.2014
Fiilis: tällaisten kohdalla ei ole tapana fiilistellä

28. lokakuuta 2014

Tekee vaan

Kehittyvän neulojan (kiertoilmaisu henkilölle, jonka taidoissa on kosolti kehittämisen varaa) kannattaa neuloa ohjeen mukaan. Ymmärrys siitä, miten neulevaate rakennetaan, kasvaa osaavan jälkiä seuraten. Vaan kun en löytänyt sopivaa kaulurin mallia. Kai kokeilemallakin jotain oppii, tuumin.

Pipon napanappi tuijottaa tuimana kotokutoista takaliehuketta.
Esimerkiksi Dropsin ohjetietokanta tulvii kaiken maailman puoliponchoja ja keeppejä. Tuubien ja eleganttien asustekaulakappaleiden ohjeita riittää. Halusin ulkoilukaulurin, joka asettuisi pursuilematta takin alle ja jonka alaosa kaartuisi edessä alemmas kuin takaa ilman, että pitäisi neuloa mitään tyhmiä läppiä. Halusin pään yli vedettävän mallin, joka olisi yläreunastaan melko tiivis.

Taitettuna tötteröstä tulee peruskauluri pakkaskeleille. Joustinneuleosio nousee lämmittämään kallonpohjaa.
Neuloin ylhäältä alas. Kaavailin kauluksesta lyhyen sorttista. Meni pitkäksi. Muotoilin etukappaleen lyhennetyin kerroksin. En muistanut, miten w&t tehdään oikeaoppisesti enkä viitsinyt tarkistaa. Soveltelin omasta päästä, ja siltä se myös näyttää. Ylitin itseni purkamalla jopa kahdesti karmeimman osan ja kokeilemalla erilaisa ratkaisuja. Silo on melko pehmeää. Nuhjaantumisen pelossa en tohtinut purkaa kolmatta kertaa. Asiaan vaikutti myös silkka laiskuus. Takalärpäke uhkasi jäädä niukaksi. Hätäratkaisin pulman jatkamalla niskakappaletta kotokutoisin lyhennetyin kerroksin. Jatkokappale näyttää tökeröiltä, mutta mihinkäs se sieltä näkyy. Sitä paitsi kauluri tulisi itselleni.

Uskoisitko kauluria käyttökelpoiseksi, jos tämä olisi ainoa kuva siitä?
Kaulurista tuli käyttökelpoinen. Se on lämmin, miellyttävä iholla ja malliltaan toimiva. Kauluksen voi taittaa kaksinkerroin, rullata tai rutata. Päätin, että kauluri on riittävän hyvä.

Pinskulle kiitos kuvista!

Malli: ks. ed.
Lanka 1: Silo silkkivillalanka, Kauhavan Kanga-Aitta, 75 % merinovilla, 25 % silkki, 50 g = 100 m, puikkosuositus 4,5, tiheys 19 s x 27 krs, käsinpesu, väri 8271-1/vihreä
Lanka 2: Drops Lace, 70 % alpakkaa, 30 % silkkiä, 100 g = 800 m, puikkosuositus 3, käsinpesu max 30 C, väri 7238/oliivi
Puikot: 3,5 ja 4
Menekki: 85 g
Valmis: 25.10.2014
Fiilis: Ohje olis ollut kiva, mutta menee se näinkin.

Jim-pipo samalla lankayhdistelmällä vm. 2013. Menekki 90 g.

22. lokakuuta 2014

Halusi känsikkäät

Peto kyyristelee häkissään.
Ystävä halusi pitkä- ja löysävartiset kärjettömät sormikkaat, joita voisi käyttää ohuiden hansikkaiden päällä. Konservatiivisessa mielessäni toiveessa yhdistyy kahdet erityyppiset käsineet, kämmekkäät ja kynsikkäät. Ne kun yhdistää, syntyy... känsikkäät?

Pummihanskat eli kynsikkäät ovat raja-aitojen ruutukaavoittamassa mielessäni avosormiset, käytännön syistä yleensä lyhytvartiset hansikkaat. Sormistumppien ansiosta hanskat pysyvät käsissä ja lämmittävät riittävästi jättäen näpeille tilaa tarkkuustyöskentelyyn kaikenlaisissa vilpoisissa olosuhteissa. Kynsikkäät hansikkaiden päällä on todellinen kerrospukeutujan valinta. Huolellisesti villoitetut sormivälit ei voi palella.

Kämmekkäät kuvittelen enemmän söpöstelyasusteeksi. Sellaiset voin pukea sormikkaiden päälle lisälämmikkeeksi hillittyyn menoon. Öh, kämmekkäät on myös kivempi neuloa.

Ja lanka, sen piti oleman pinkin ja mustan sekaista hurjimusta. Huh huh. Näin se näkemys avartuu.

Malli: oma säätö
Lanka: Regia 4-fädig Color, 75 % villa, 25 % polyamidi, 50 g = 210 m, puikkosuositus 2-3, pesu 40 C hienopesu, väri 05869
Menekki: 65 g
Valmis: 19.10.2014
Fiilis: mykistys

11. lokakuuta 2014

Humppaveikkaa


Polkan jälkeen hyppelen humppaa. Tempo on rauhallinen, väriskaala säyseä. Käytössä on vaivaiset yhdeksän väriä. Laajemmalla paletilla summamutikkaraidoittaminen olisi rennompaa.

Olen kiitollinen ystävästä, jonka maku poikkeaa omastani: Ilman fuksiaa sekä hailakkaa lilaa ja roosaa raidoituksesta olisi tullut turhan tummanpuhuva. Puna-lila-pinkki-ruskean seassa vaalea beige/nutria näyttää yllättäen vihertävältä, ainakin sähkövalaistuksessa. Olisin halunnut mukaan jotain lempeää violettia ja ruskeaa, mutta Seiskaveikan kauden tarjokkaat ovat kaukana mukavuusalueeltani eikä korvaavia tuotteita löytynyt varastosta. Kaupoille en muutaman raidan tähden lähde.
Nurjalla puolella taltutettu ryijy...
Kolmosen puikoilla neuloksesta tuli suht' napakka. Neuloin varpaista varteen, 4 krs:n raidoin. Terässä on 46 s. Aloitin varren lisäykset, kun olin neulonut kantalangan jälkeen noin 10 cm. Tein varren lisäykset joka 6. krs. Varsi on leveimmillään 64 s. Värin vaihdot tuplasolmuin sujuivat siistimmin kuin Ievan polokka -polvareissa. Solmun roippeet pujottelin sitten kuitenkin kerrosten sekaan. Ei antanut ranka myöten jättää langanpäitä ryijynä rehottamaan. Sukkien koko on 39-40.

Lanka: Novita 7 veljestä,  yksi Novita Jussi, mahdollisesti jotain muutakin - siksi käsinpesusuositus
Puikot: Knit Pro Cubics nro 3
Menekki: 190 g
Valmis: 11.10.2014
Fiilis: Sujuu kuin rivitanssi

3. lokakuuta 2014

Teletappi neuloo


Juuri ennen lähtöä havahduin. Autossa saisi istua tuntikausia. Matkaneule! Mitä tekee ihminen hädän hetkellä? Taantuu. Turvautuu tuttuun. "Uudestaan! Uudestaan!", narisee Nalle polyamiditukka pörhöllään.

Malli: Novita, Neulotut naisen pitsisukat
Lanka: Novita Nalle, 75 % villa, 25 % polyamidi, 100 g = 260 m, puikkosuositus 3,5, konepesu 40 C, väri 043/harmaa
Puikot: Knit Pron kanttisukkikset nro 3
Menekki: 80 g
Koko: 38-39
Valmis: 23.9.2014

28. syyskuuta 2014

Ievan polokka jyskää

Tulkoon väri jos toinenkin. Tuli 30. Riehakkaimmat jämät sain vaihtarina. Onneksi sain. Omista jämistä polvareista olisi tullut turhan säyseät.

Nyt ymmärrän, miksi jämälankasukka on pop ja villisti itsekseen raidoittava lanka hip, hop & top. Vapaamuotoinen jämäväri-ilottelu rentouttaa. Yhdistin langat toisiinsa tavalla, jota ei kannata esitellä neuleen nurjaa puolta nuuskivalle nipottajalle. Toivon totisesti, että juutuupin ohjeen mukaan kiepsautetut tuplasolmut pitävät.

Tuupi tarjoaa myös hillittömän valikoiman Ievan polkan versioita . Japanilaiset tuntuvat tykkäävän biisistä. Saksalaisen poikaystävän reaktio Evan tanssahteluun Perikadon partaalla on hieman yliampuva.

Neuloin sukat varpaista varteen. Terässä on 48 s. Resoriin mennessä kasvatin silmukkamäärän 64:een. Kantapää on neulottu jälkikäteen. Sukan koko on 39-40, lesti suht' leveä. Toivottavasti sopivat Eevalle.

Lanka 1-30: Novita noin 3 x 7 veljestä + muutama samanvahvuinen  mysteerikaveri. Arvaamattoman lankakoktailin tähden suosittelen käsinpesua.
Puikot: Knit Pron kanttisukkikset nro 3,5
Menekki: 180 g
Valmis: 27.9.2014
Fiilis: Salivili hipput tupput täppyt äppyt tipput hilijalleen!

23. syyskuuta 2014

Pieninä palasina

Värikaruselli huimaa,  pyörryttää ja välillä myös ottaa päästä.
Helmikuussa viime vuonna iski inspiraatio: tahtoo torkkupeiton isoäidinneliöistä. Muiden blogeissaan esittelemillä ihanuuksilla oli osuutta asiaan. Maaliskuun loppuun mennessä paloja oli enemmän kuin riittävästi, 133. Tänään peitto on edelleen palasina, hyvässä järjestyksessä suunnitelman mukaan rivi kerrallaan pussitettuna, vaan kun ei jaksa ottaa selvää, miten palat kannattaisi yhdistää. Voisiko ne jotenkin kikkailla yhteen? Kuumaliimaa, jesaria, niittejä? Kummallisimmat neliöt heivasin poistoon. Se oli virhe. Palojen yhdistämisen harjoituskappaleille olisi käyttöä.
Virkkasin Dropsin Delightista. Netissä tuli vastaan kaikenlaista ihanaa Delightista virkattua. Photoshoppaako ne kuvat jotenkin vai missä vika, kun minun projektini näyttää enempi sekavalta?

Pidän Dropsin langoista, etenkin Alpacasta ja Fabelista. Delight on kuitenkin jotenkin... tunkkaista. Yksisäikeisen langan tuntuma on töhnäinen ja värit todella yllätykselliset. Beige/sininen (07) sisältää vain vähän sinistä. Seassa on metritolkulla jotain vihertävää. Beige/harmaa/roosa (05) sylkee sisuksistaan 60 denierin mummosukkahousujen ruskeaa ja, yllättäen, vihreähköä. Osa määrittelemättömistä sävyistä on sukua tavaralle, jota löytyy patterin takaa ja liesituulettimen suotimesta, kun siivoaa kyllin harvoin.

Jos luumu/beige/kanervan (02) luumun värisiä marjoja pyörii kaupan hevi-osastolla, elintarviketurvallisuudesta vastaava viranomainen puuttuu toimintaan. Luumukanervakompostin paksuus myös vaihteli reippaasti. Tuon tuostakin kerän uumenista putkahti parikymmensenttinen pikkusormen paksuinen pötkylä perässään ohuen ohutta nirunarua. Hyh hyhh!

Näppituntumalta väitän, että käyttämäni roosa/lila-sekoitus (06) on kauttaaltaan paksumpaa kuin muut värit. Vahvuuden vaihtelu on kuulemma käsinkehrättyä matkivan langan ominaisuus. Tämä täti ei ymmärrä, miten epätasainen laatu voi olla teollisesti tuotetun langan tavoiteltu ja tarkoituksellinen ominaisuus.

Korjaan sen verran arviotani värimaailmasta, että sekavuudesta saan kiittää itseäni. Olisin tyytynyt värikartan tarjokkaista pariin. Väreistä vaaleansininen (04) yllättikin iloisesti. Maltillinen sininen rauhoittaa pelottavan riemunkirjavaksi äityvää peitontekelettä. Ripustaudun myös siihen uskoon, että tummansininen reunus tulee muodostamaan tasoittavan kehyksen multivärimixille. Odottelen kokoonpanoinspiraatiota.

20. syyskuuta 2014

Vanha, vaan ei entinen



Joskus markka-aikana aloitin hamstraamastani langasta villapaidan. 20 senttiä helmaa neulottuani totesin, että mallineule on tyhmä ja paidasta tulossa melkoisen piukea. Jääräpäissäni jatkoin työtä. Vaihdoin mallineuletta lennossa ja toivoin parasta.

Paras siitä tulikin. Ei vähimmässäkään määrin näyttökelpoinen - paita on kaamea riepu - mutta verrattoman käyttökelpoinen ja mukava. Parempaa pakkaspäivien ulkoilupuseroa saa hakea kuin tämä piippukauluksellinen makkarankuori, jonka hihansuut käpristyvät omituisesti. Jos hihansuut alkavat vaivata, lankaa on vielä muutama nöttönen jäljellä.

Paita on on ollut to-DEL-la kovassa käytössä. On edelleen. Hieman on vuosikymmenten varrella nuhjaantunut, mutta ei nyppyyntynyt eikä lahonnut. Katti mohair takaisin tuotantoon!

Malli: malli???
Lanka: Ilves Katti mohair, Hämeen kehräämö, 40 % villa, 40 % akryyli, 20 % mohair, 40 g = 120 m
Menekki: 360 g

13. syyskuuta 2014

Terveiset Römpsööstä, valitettavasti

Otus löytyi meren pohjasta Römpsöön edustalta ja jätettiin sinne.
Kastanjat-neulesettiin kuuluu myssyn lisäksi tuubi ja kämmekkäät. Pitsineulemalli on helppo eli mukava. Kämmekkäiden ohjeessa on kuitenkin jotain hämärää. Peukalokiilan resepti tyrkkäsi minut aivan tuuliajolle. Ajoin karille Römpsöön edustalla. Tunnethan paikan, tuon Strömsön vähemmän suositun naapurisaaren?

Onko vika luetun ymmärtämisessä vai itse ohjeessa? En ole aiemmin väkertänyt peukalokiilaa pitsin sekaan. Aloittelijana tarvitsisin erityistä tukea: Askelmerkit peukalokiilan kymmenennelle kerrokselle. Kuvan siitä, miten lisäykset ja mallineule sijoittuvat. Ratakiskosta väännetyn version ohjeesta. Jotain.

Pitsineuleen, vaikka simppelinkin, korjaaminen kuulostaa hankkeelta, joka viimeistään upottaa tämän ruuhen Tursaan puutarhaan. Lisäksi olisi alun alkujaan pitänyt neuloa ohuemmilla puikoilla. Sinilevä vieköön.

Malli: Kastanjat-kämmekkäät, TitiTyy
Lanka: Drops Fabel, 75 % villaa, 25 % polyamidia, 50 g = 205 m, puikkosuositus 2,5, tiheys 26 s x 34 krs, hienopesu tai villaohjelma 40 C, väri 300/ ruskea
Puikot: Knit Pron kantikkaat sukkapuikot nro 3

5. syyskuuta 2014

Pyökkikasvien heimoa

Siristä vähän silmiäsi näkökenttää ripsillä sumentaen, ja saat terveiset renessanssiajan Italiasta.
Nyt se sitten tapahtui. Tein pitsineulepipon. Vieläpä kaksinkertaisella langalla. Joista toinen on mohairvoittoista hattaraa. Kohta varmaan värjään tukan violetiksi. Otan tanakan papiljottikampauksen. Tai kyllästän garderoobin puuterisin röyhelöin ja rusetein. Alan ehkä maalaisromanttiseksi.

Malli on TitiTyyn julkaisema Kastanjat-myssy. Jalokastanja on pyökkikasvien heimoon kuuluva puu. Siitä aasinsilta otsikkoon. Neuloin ohjeen mukaan, jota hieman jalostin. Mohairilla maustettu myssy on ilmeeltään aivan erilainen kuin ohjeen tweedlangasta tehty. Ohjeeseen sitoutuen piposta tulee kuulemma tiukahko. Minun versiossani on kasvunvaraa.

Jos minulta kysytään, yksi kuva per blogipäivitys yleensä riittää. Kaksi on monta ja enempi suoranaista kuvasaastetta, paitsi jos esitellään yksityiskohtia tai tekniikkaan liittyviä jippoja. Mutta koska P on niin kuvauksellinen, hylkään periaatteeni ja julkaisen peräti kolme itse neuleen kannalta täysin epäinformatiivista kuvaa. Kirjoitustyyliä en vaihda, vaikka näiden kuvien seuraksi sopisi paremmin jokin seesteinen henkäily. Onneksi tallentui toisenkinlaisia tunnelmia:

Surumielisen mutta arvoituksellisen kauas sisäänpäin katselun jälkeen naurattaa.
Malli: Kastanjat myssy (TitiTyy)
Lanka 1: Viking Garn Baby Ull, 100 % merinovilla, 50 g = 175 m, puikkosuositus 3, tiheys 28 s, hienopesu 40 C, väri harmaa
Lanka 2: Drops Kid-Silk, 75 % mohairia, 25 % silkkiä, 25 g = 200 m, puikkosuositus 3,5, tiheys 23 s x 30 krs, käsinpesu, väri 22/ tuhkanharmaa
Puikot: Knit Pron pyöröt, kanttipäät no 4, pyöröpäät no 3,5
Menekki: 55 g
Valmis: 23.8.2014

31. elokuuta 2014

Olmi on sokea salamanteri

Kaunis valokuvamalli ja miljöö antavat olminkalpealle pipolle hohtoa.
Olen ollut lankojen päällekkäiskäytön suhteen varovainen. Pörröiset langat olen jättänyt suosiolla muiden iloksi. Dropsin ohjetietokannassa on pilvin pimein malleja, joissa käytetään surutta kaikenlaisia lankoja samanaikaisesti.

Noh. Ostin Dropsin Merino Extra Finea, kun piti ostaa Baby Merinoa. Väri olmihko, olemus pullea. Yritin korjata tilannetta loikkaamalla ojasta allikkoon. Yhdistin merinoon Kid-Silkiä. Väri olmihko, olemus hattaran henkäys. Yllätin itseni etsimällä ohjeen, jossa siirrellään silmukoita ja tuotetaan palmikon tapaista. Alkujaan piti tehdä kämmekkäät. Tuli pipo.

Ihan ohjeen orjaksi en taipunut. Tein resorin oman maun mukaan suositeltua vähäisemmin silmukoin (88 s, 1 n, 1 kiertäen o). Lisäsin pipoon pituutta, mikä ei ehkä ollut kovin hyvä idea. Joku isotukkainen voisi toki arvostaa. Neulepinnasta tuli söpösti utuinen. 2 x 0 = 0, eli väri ei tuplatessa rikastunut. Tupsun olen askarrellut viimeksi alakoulussa. Tupsusta tuli melko järeä, mutta onneksi ison voi aina parturoida pienemmäksi. Tupsusta irtoaa mohairitiöitä, joten se saattaa ajan myötä laihtua.

Tykkään piposta, mutta en todellakaan suostu pukeutumaan beigeen.

Pinjalle ISO kiitos kuvasta!

Malli: Drops 125-12
Lanka 1: Drops Merino Extra Fine, 100 % villaa, 50 g = 105 m, puikot 3,5 - 4, puikkosuositus 3,5 - 4 mm, tiheys 21s x 28 krs, hienopesu 40 C, väri 07/ vaaleanruskea
Lanka 2: Drops Kid-Silk, 75 % mohairia, 25 % silkkiä, 25 g = 200 m, puikkosuositus 3,5, tiheys 23s x 30 krs, käsinpesu max 30 C, väri 20 / vaalea beige
Puikot: olisikohan ollut 3,75 tai 4? Knit Pron pyöröt.
Menekki: 85 g
Valmis: 24.8.2014
Fiilis: trendi huolestuttaa

24. elokuuta 2014

Harmaantuu



Nallen narina on musiikkia korville ja rutiini rauhoittaa. Tekaisin rutiinisukkien kaveriksi kämmekkäät. Mallia on tullut neulottua ennenkin. Tällä kertaa tein tavallista pidemmät varret. Käsialani on ilmeisesti kiristymään päin. Puikkokoko olisi voinut olla puolikasta isompi. Sieväthän näistä tuli. Mun makuun vaan turhan paksut.

Malli: oma säätö
Lanka: Novita Nalle, 75 % villaa, 25 % polyamidia, 100 g = 260 m, puikkosuositus 3,5, tiheys 22 s x 32 krs, hienopesu 40 C, väri 043 harmaa
Puikot: kantikkaat Knit Pron sukkapuikot n:o 3
Menekki: 50 g
Valmis: 16.8.2014

17. elokuuta 2014

Ne tuhdimmat trikoot


Villahousut, damaskit, leggingsit ja kotipöksyt - kaikki samassa paketissa!
Kameran edessä tumma sininen esittää violettia.
 Aika tavaran kaupihtee, sanotaan. Vauvaneuleet ovat mainio kohde vähäisille, jo unohtunutta tarkoitusta varten hankituille langoille. Merinovilla herkkua, konepestävyys vähintäänkin plussaa.

Merino Extra Fine on suloisen pehmeää ja hassun joustavaa. Langan rakenne on melkein hermostuttava. Nirhaantunut säie näyttää halvoista nailoneista karanneelta. Se purkautuu kummalliseksi syheröksi. Syheröitä pulpahteli kerän sisältä muutama, joten jouduin pätkimään lankaa. Kimmoisan kaapelin päättelyt jäivät hieman epäilyttämään.

Sopivia puikkoja hain kotvasen. Bambupuikot tuntuivat aivan liian nahkeilta. Knit Pron koivuiset luistivat sopivasti. Paksu lanka on joutuisa neuloa. Noudattamalla ohjetta säästyin säätämiseltä. Mukava projekti oli tämä.

Malli: Drops , vauvan housut
Lanka: Drops Merino Extra Fine, 100 % villa, 50 g = 105 m, tiheys 21 x 28, hienopesu 40 C, värit 23/ harmaansininen, 27/ laivastonsininen
Puikot: 3,5 ja 4,5. Kaikenlaisia tuli kokeiltua. Knit Pron pyöreisiin ja kantikkaisiin tikkuihin päädyin.
Menekki: 130 g
Valmis:12.8.2014
Fiilis: Hei, mähän noudatin ohjetta!

10. elokuuta 2014

Kukkaset helteen kestävät


Lehtdistö oli aluksi kovin tuuhea.
Näitä kukkia ei helle haittaa eikä kuivuus kurita. Kun viettää tovin 700 asteessa, 30 astetta ei tunnu missään. Tuhahtelevat tämän kesän "superhelteille".

Laji on erittäin helppohoitoinen. Pärjää vähemmällä vedellä kuin kaktus. Valokaan ei ole välttämätöntä, mutta valossa se puhkeaa kukkaan. Vie vain vähän tilaa. Kasvusto pysyy kurissa ja ojennuksessa. Ei tuoksu eikä haise. Mikrokuituliinalla kun välillä pyyhkäisee, niin väri kirkastuu.

Jos on ihan pakko hankkia ikikukkia, nämä hakkaavat silkkiset ja muoviset mennen, tullen ja palatessa 100 - 0.

5. elokuuta 2014

Susirumat junasukat

Haljennut silmukka voi äityä mätäkuussa tosi pahaksi.
  Nämä ovat ihan tavalliset junasukat. Lempeä vaaleanharmaa ekosertifioitu villa ei voi olla läpeensä rumaa. Mutta tuo malli.

Pahanlaatuista kasvainta muistuttavat pullistumat varressa etovat. Niiden olemassaololle on pakko olla poikkeuksellisen hyvin perusteltu käytännöllinen syy. Muussa tapauksessa kyseessä ei ole pelkästään esteettinen rikos, vaan lapsen suoranainen kaltoinkohtelu. Että puolustuskyvyttömälle vauvalle puetaan vaate, jonka ilmiasu kielii syvällä villan sisällä muhivasta tulehduksesta. Pintaan kuohahtaneesta runsaasta ihottumasta. Lopetan mielikuvittelun asiasta tähän.

En neulonut sukkia ihan hyvää hyvyyttäni, vaan päästäkseni kunnialla eroon onnettomasta harhaostoksesta. Käsiala kiristyi loppua kohden. Lankaa jäi nöttönen.

Malli: Junasukat, Kodin kuvalehden sivujen mukaan Taito Eteläpohjanmaa ry
Lanka: BC Garn Semilla, 100 % organic wool, 50 g = 160 m, suosituspuikkokoko tolkuton 4-4,5, tiheys 22 s x 33 krs, lempeä käsinpesu. Varoitus: soveltuu huovutukseen ;-)
Puikot: Knit Pro Cubics, 3
Menekki: 35 g
Valmis: 4.8.2014



2. elokuuta 2014

Rutiini on ystävämme


Hakukone kaiutti rutiinin olevan bioflavonoidi, joka virkistää verenkiertoa ja ehkäisee mm. peräpukamia ja suonikohjuja. Neule käsissään istuskelevan kannattaa kaveerata rutiinia. Se rutiinin tutumpi merkitys oli kylläkin mielessä.

Tuttu sukkajuttu tuottaa mielihyvää. Tätä Novitan ohjearkistosta löytyvää mallia on tullut neulottua jokunen pari, pienin muutoksin. Tällä kertaa otin Nallen päästä kiinni ja annoin mennä. Nalle narisi mennessään.

Malli: Novita, Neulotut naisen pitsisukat, kevyin säädöin
Lanka: Novita Nalle, 75 % villa, 25 % polyamidi, 100 g = 260 m, tiheys 22 s x 32 krs, puikot 3, väri 043/ harmaa, 40 C hienopesu
Puikot: Knit Pro sukkapuikot Cubics, 3
Menekki: 80 g
Koko: 38
Valmis: 2.8.2014

26. heinäkuuta 2014

Päivä vain ja raita kerrallansa


sanoo virsi. Ei jaksa alkaa, sanoo valitusvirsi. Helteessä hautuu, kypsyy, vaan ei valmistu. Keskeneräiset notkuvat mielenosoituksellisesti erittäin näkyvillä. Milloin harrastukseen tarttui suorittamisen maku?

Jos ottaa asiakseen suorittaa, kannattaa neuloa raitasukat. Pieni kiva välietappi virkistää. Valmiista parista saa pisteen per sukka. Ihan kiva, mutta pidä pistees. Fabelia kehun: on hyvä lanka.

Lanka: Drops Fabel, 75 % villa, 25 % polyamidi, 50 g = 205 m, tiheys 26s x 34 krs, puikot 2,5, hienopesu tai villaohjelma 40 C, värit 107/ sininen ja 904/ laventeli
Puikot: 2,5 Knit Pron sukkikset
Menekki: 70 g
Valmis: 26.7.2014

19. heinäkuuta 2014

Lila lötkö kupruilee

50 % puuvillaa riittää: näyttää paakkuiselta. Asetan toivoni neuleen märkäviimeistelyyn ja lähinäkymät armollisesti sumentavaan ikänäköön.




Siellä se lötkö heiluu suvituulessa.
 Minulla on kaksi piintynyttä käsitystä puuvillaneuleista. 1) Puuvillaneulos on kylmää lötköä. 2) Puuvilla paljastaa epätasaisen käsialan armotta. Kas, ettei mitään oikein houkuttelevaa puuvillalankaa olekaan osunut kohdalle. Puuvillalla on ehkä hyviäkin ominaisuuksia. Tartuin siis sen ja villan sekoitteeseen toivoen saavani aikaan edes jotain puolivillaista.

Lanka on liian paksua ja monisäikeistä. Siitä tulee mieleen jokin siivousväline. Väri korostaa niin päivettyneen ihon hehkua kuin olminkalpean nahan taikinaista paakkuisuuttakin. Jotenkin tykkään väristä.

Lähdin toteuttamaan takkia tutusti ylimalkaisin suuntaviivoin: v-kaulus, yläosa ja etuliepeet aina oikein -neulosta, upotetut taskut. Tavan mukaan jätän napituskaitaleasian ratkaistavaksi viimetipan jälkeiseen aikaan. Ja jälleen arvon langan riittävyyttä. Lisää ei ole eikä tule, sillä langan valmistus on lopetettu vuosia sitten. Nämä museokappaleet löytyivät Sisustus Pikkulinnasta Jyväskylästä.

Neulomisen aikana olen kuunnellut Rimmisen Pussikaljaromaania (2004), jonka kieli-iloittelua en ikinä jaksaisi lukea. Kuunneltunakin se oli vähän vaivaannuttavaa. Neulon välillä pihalla, jossa tuoksahtavat ruusu, orvokki ja naapurin grilliherkut. Olen neulonut väsyneenä, eikä harrastus ole sen enempää virkistänyt kuin rentouttanut. Keskeneräisten kesä jatkuu.

Lanka: Marks & Kattens BomUll, 50 % puuvillaa, 50 % villaa, 50 g = 90 m, 20 s x 27 krs = 10 x 10 cm, puikot 4,5, 40 C hienopesu,väri 1478/ lila, Made in France (oho!)

12. heinäkuuta 2014

Ei tuu valmista



Harmaana tammikuun päivänä harmaa ulsteri ilmoitti kaipaavansa harmaan kirjavaa huivia. Samaan aikaan hakukriteerit täyttävä Manosin vyyhtisakki huuteli varastossa jotain jatkojalostumishaluista. Poppelin Pauliina julkaisi simppelin huiviohjeen.

Posotin huivin viittä vaille valmiiksi, ja totesin, että sellaisenaan huivista on tulossa pikkaisen liian simppeli. Materiaali on merinoa ja silkkiä, silkkaa ihanuutta. Musta, koksinharmaa, savunharmaa, varjonharmaa ja sumunharmaa tuottavat sopivan vaihtelevaa sävypintaa. Neulos on mukavan muhkea. Yksinkertainen malli sopii hyvin, mutta rajansa siinäkin.

Jotain pientä pitäisi keksiä reunaan ennen pakkasia. Ehkä pari settiä feather and fan -pitsiä?

Siis pitsiä? Nyt uiskennellaan kyllä oudoilla vesillä.

Lanka: Manos Silk Blend, 70 % merinovilla, 30 % silkki, 100 g = 260 m, puikkosuositus 3,5 - 4, neuletiheys 22-24 s = 10 cm, hellävarainen käsinpesu ja tasokuivatus, väri 7570 Eclipse

6. heinäkuuta 2014

Farssi vai tragedia, Semilla?

 
Kaipasin sinistä villatakkia. Lankakaupassa oli tarjous. Tietäähän sen, mitä siitä seuraa.

Olin kuullut jossain jonkun neuloneen villatakin 350 g:sta Semillaa. Se ihminen oli isompi kuin minä. Ostin raikasta sinistä 350 g. Aloin neuloa. Kokemus opetti pian, että aina oikein -neule ahmii kaameat määrät metrejä. Epäily langan riittävyydestä ajoi takaisin kauppaan. Oliko sinistä vielä jäljellä? Ei ollut.

Näppärästi visioin villatakin etumukseen raitoja. Värivalikoima houkutteli todella vähän. Nyt vasta huomasin, että langan mainostettiin huopaantuvan. Sieluni silmin näin virkeän nyppykasvuston ja peltilevyiksi huopaantuneet kainalot. Tukin sisäisen kidan, joka kommentoi tilannetta isoilla kirjaimilla ikävään sävyyn, ostin turkoosia ja ihan vain suunnitelmien muuttumisen varalta kerän vaaleaa harmaata.

Palasin neuleen pariin. Turkoosi näytti ihan kivalta, harmaa ei. "Ihan kiva" on arviona vähän kuin beige värinä. En antanut aavistusten häiritä. Tikuteltuani tovin raitaa, myös turkoosin langan riittävyys alkoi askarruttaa. Entäpä, jos raitaa on pakko neuloa hihoihinkin? Takaisin kauppaan, mars.

Jokusen hetken vielä jatkoin, ennen kuin tunnustin tosiasian: Tekeleestä ei ole tulossa haaveilemani sininen villatakki.

Puranko? En. Vielä. Maailmaan ufoja mahtuu. Luomuvilla saattaa kyllä maistua koille ja sen kavereille, eikä se villa ollut tarjouksessakaan halpaa, joten kyllä harmittaa.

Lanka: BC Garn Semilla, 100 % luomuvilla, 50 g = 160 m, puikot 3,5 - 4,5, käsinpesu

5. heinäkuuta 2014

Perustekniikkatreenitiikeriraitasukat

Kun uutta ei valmistu, kaivellaan vanhoja.

Joulukuussa 2013 Missä neuloimme kerran -blogi tarjosi jämälankavillasukkajoulukalenterin, jossa kerrottiin ystävällisesti ja selkeästi, miten sukat neulotaan varpaista varteen. Sovelsin ohjetta ja onnistuin. Opin näppärän tavan neuloa kantapää.

Lankaa jäi, jälleen. Jonain päivänä taidan tehdä jämistä samalla raidoituksella niin pitkät kämmekkäät/ irtohihat kuin mihin lanka ikinä riittää.

Jämät ovat melko mittavat. Onko mikä tahansa aloitettu kerä jämä?

Lanka: Vuorelman Veto, 85% villa, 15% polyamidi, 100 g = 260 m, puikot 3-3,5, pesu villaohjelmalla 40 C
Menekki: 140 g
Valmis. 11.12.2013
Fiilis: jes, perussettiä

30. kesäkuuta 2014

Kevyt nopee


Käytiin Tampereella. Pörheä lankakeränen halusi matkustaa kanssamme Keski-Suomeen. Keskiyöllä se muuttui pieneksi tuubihuiviksi.

Lanka: Rowan Kidsilk Haze Trio, 70 % super kid mohair, 30 % silkki, 50 g =140 m, puikot 5,5, tiheys 17 x 20, Hellävarainen käsinpesu 30 C, väri 794 loganberry
Menekki: 50 g

26. kesäkuuta 2014

Nyt Riitti


Elokuussa 2013 aloitin villatakin Cascade 220 superwash -langasta. Utuisen lila väri yllytti ostamaan. Lankaa oli tarjolla tasan 5 kerää. siis vähän. Neulomistuntuma oli mukava. Miten voikin lanka tuntua joustavalta, napakalta, asialliselta ja laadukkaalta samanaikaisesti. Cascadet taitavat syystäkin olla suosittuja. Paitsi että valmis vaate alkoi nuhjaantua parissa viikossa.

Ikinä en ole oikeaa palmikkoa tehnyt, valetta vain. Suunnittelin opiskelutarkoitukseen ihan ikioma itse simppelin takkimallin. Halusin palmikon jatkuvan katkoksetta olan yli. Ei olkasaumaa. Lankaa oli 500 g ja sen pinnanmuodostuskapasiteetti arvoitus. Onneksi Kikka Kakkonen on mun paras kässäkaveri.

Aloitin siis takakappaleesta väliaikaisella aloituksella. Neuloin muutaman kerroksen sileää ja aloitin kaapelin kääntämisen v-tyyliin välissään kahden kerroksen helmineuletta. Kun pötkylöiden välissä oli mielestäni riittävästi silmukoita, aloitin kädentien kavennukset ja olkaa kohti kiipeävät kapeat palmikot. Surautuin olan yli sekä pääntien ja etukappaleiden kädentien osuuden, kunnes etukappaleen mitta oli sama kuin takakappaleen tähänastinen. Sitten keräsin taka- ja etukappaleiden silmukat tasoksi ja neuloin kerän loppuun. 200 g 500:sta oli käytetty, takilla mittaa kitsaan boleron verran.

Matkan varrella Knit Pron kaapeli irtosi holkista. Kaapelilla oli tikuteltu tuskin kahta kilometriä lankaa. Kävin Titityyssä vaihtamassa ehjään. Kaapelivamma on kuulemma tyyppivika. Korjausvinkiksi tarjottiin pikaliimaa, jos ehjään vaihtaminen ei aina inspiroi. Huono homma.

Tein seuraavaksi hihat. Halusin täyspitkät. Helman mitasta olisin valmis tinkimään tai kikkailemaan sen mieluisaksi kankaan avulla. Top down sleeves syntyi juutuupin avustuksella. Takki taisi valmistua syyskuun puolivälissä.

Kuukauden kuluttua Poppelin laarissa palloili vielä kaksi kerää samaa väriä: Asiakaspalautus hamstrauskeikkani jälkeen. Ei harmita. Varaamani lanka riitti, eikä jäänyt jämiä.

T:lle suurkiitos kuvista! Jälleen.

Malli: Riitti (= oma säätö)
Lanka: Cascade 220 Superwash, 100 % villa, 100 g = 200 m, 20-22 s = 10 cm, puikot 4-4,5, 
Puikot: 4,5 ja 4 Knit Pro, pyöröt
Menekki: 500 g
Fiilis: ai että!!