Ensimmäinen lankavalinta oli harjoitustilkkuun vain ja kaulaliinaan ylettömän paksu. Tubular cast on vaikutti lupaavalta, samoin palmikkokuvio. Ensisijainen lankavalintani oli Malabrigon merinovillaa, jota huivin kaavailtu loppukäyttäjä kuitenkin vierasti. No, onhan merino usein melko fletkua.
Seuraavaksi kokeilin Berrocon Ultra Alpaca Finea. Värikartta ja koostumus houkuttelivat, mutta lanka tuntui sitten kuitenkin suunnitelmaani tuskastuttavan ohuelta. Mallikerran laskelmat menivät metsään, puikot olivat mustat, lanka tummaa, valoa vähän ja silmukoita paljon. Palmikko näytti ihan hyvältä.
Maatiaisvaihtoehtona hypistelin vielä Teeteen Pallasta, joka vaikutti huiviin ronskilta mutta mahdollisesti pipoon menevältä. Halusin jotain valmiiksi. Kutistin suuret suunnitelmani: plan z, Jacques Cousteau -pipo.
Tuli käypä käyttövaate, joskin tekemisen innossa pipo venähti ensin pitkäksi. Saksin hiipan pois, kun olin päättänyt langat niin tavattoman huolellisesti, ettei purkamiseen löytynyt päätä, ei häntää. Neuloin pätkän purkulangalla, minkä myös näki. Pätkä purkuun, ja pipan loput tuoreelta kerältä.
Lanoliinikylvetetyn pipon perusteella loppukäyttäjä toivoi samasta langasta kaulaliinaa. Palmikoista ei olisi niin väliä. Lankaa oli niukalti jäljellä. Kaupasta kyseistä värjäyserää sai tasan yhden kerän. Farssin ainekset alkavat olla kasassa.
Malli: Jacques Cousteau, Punaisen sydämen torppa -blogi
Lanka: Teetee Pallas, 80 % villa, 20 % polyamidi, 50 g = 130 m, puikkosuositus 3 - 3,5, tiheys 24-26 s / 10 cm
Puikot: nro 3
Menekki: 55 g
Valmis: 16.11.2014
Fiilis: Ei kumminkaan tuluskukkaroa tullut, mutta vielä ehtii
Tulipa oikein onnistunut Cousteau! :)
VastaaPoistaAinakin pipo on ollut käytössä joka päivä :-)
Poista