16. helmikuuta 2018
Musta ei tunnu multa
Vuosikaudet villasukkavalikoimasta on puuttunut ohuet mustat nilkkasukat. Näin jossain facen ryhmässä sievän palmikkoa muistuttavan mallin, joka innoitti tarraamaan mustaan Step-kerään ja 2,5:n puikkoihin. Innon on täytynyt olla suunnaton, sillä aloitin sukat joskus marraskuun hyhmäisessä hämärässä. Into lopahti nopsaan ja tyrehtyi tyystin. Kerroksella siirtyvien kavennusten ja lk-lisäysten muodostama palmikon kaltainen pitsikuvio alkoi tympiä. Joka kerroksella pitäisi olla jotenkin tajuissaan. En mä jaksa, enkä varsinkaan mustaa. Se oli 2016 se.
Tarkoitus oli tehdä kuviota varren lisäksi jalkapöydän päälle, mutta varresta selvittyäni ja keskentekeleen kesäpäivänä a.D. 2017 löydettyäni halusin vain rusikoida neuleen jotenkin valmiiksi. Siksi sileä terä. Kärkikavennus on mallia pyöreä tennistossu. 70 silmukkaa varressa, terässä 68. Olisi kannattanut vähän fundeerata ennen runttausta.
Lopputulema on näet hanurista. Teristä tuli aivan liian leveät. Toisekseen tuo mikä-lie-peruskantapää ei mielestäni vaan istu ohukaislangalle. Varren mallineule on nätti, mutten takuulla jaksa alkaa vääntää uutta paria paremmilla mitoilla, vaikka ostin vähän lisää sitä ohutta mustaa Steppiäkin. Melko musta on nyt myös mieli. Kadun, en pura.
Mitä: sukat, koko turpea 38-39
Lanka: Austermann Step, 75% villa + 25 % polyamidi, 100 g = 420 m, puikkosuositus 2,5 - 3, tiheys 30 x 42, hienopesu 40 C
Puikot: Knit Pro sukkikset (hiilikuitu + koivuiset) 2,75 ja 2,5
Menekki: 80 g
Valmis: 6/2017
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti